Sodankylän geofysiikan observatorio |
Suomalainen Tiedeakatemia perusti geofysiikan observatorion Sodankylään vuonna 1913 suorittamaan geofysikaalisia mittauksia ja tekemään mittausaineistoon perustuvaa tutkimustyötä. Observatoriotoiminta on siitä lähtien ollut jatkuvaa ja laajenevaa sekä kansainvälistä. Elokuusta 1997 Sodankylän geofysiikan observatorio on ollut Oulun yliopiston erillislaitos.
Sodankylän geofysiikan observatorio (67° 22′ N, 26° 38′ E) sijaitsee 130 km Rovaniemeltä pohjoiseen kauniin Kitisen itärannalla, 7 km Sodankylästä etelään.
Observatorion havaintotoiminta sisätää useita kansainvälisesti merkittäviä havaintosarjoja:
Geomagneettinen observatoriolla Sodankyässä seurataan maan magneettikentän hitaita ja nopeita muutoksia.
Yläilmakehään rakennetta (E- ja F-kerros) luodataan ionosondilla. Meteoritutkalla puolestaan tuotetaan tietoa yläilmakehän tuulista. Radioaaltojen vaimenemista yläilmakehässä (D-kerros) monitoroidaan erityyppisillä riometreillä eri puolella Suomea.
Observatorion revontulikameraverkko seuraa Pohjois-Suomen revontulitilannetta elokuun lopulta huhtikuulle. Lisäksi käytössä on tieteellisiä erikoiskameroita.
Observatoriolla on Pohjois-Suomen seisminen asemaverkko paikallisten ja kaukomaanjäristyksien havainnointiin.
Observatoriolla on kosmista säteilyä asemat Oulussa ja Etelämantereella.
Observatorio operoi mittauslaitteita yli 20 eri paikkakunnalla Suomessa.
Sodankylän viimeisimmät lähes reaaliaiakiset havainnot on saatavilla Data nyt linkistä. Jatkuviaen mittausten edellisen vuorokauden rekisteröinnit löytyvät linkistä Viimeisin data. Tarkemmat tiedot mittauksista ja mittausmenetelmistä sekä kunkin mittauksen data-arkiston hakusivut ovat kohdassa Data-arkisto, mistä löytyy myös linkkejä havaintoja hyödyntäviin datakeskuksiin maailmalla.
Jatkuvien mittausten lisäksi toimintaamme kuuluu mm.:
- kampanjaluonteiset mittaukset
- yleinen aeronomia
- yläilmakehän kemia
- tomografiamenetelmien sovellukset ionosfäärin tutkimuksessa
- VLF-mittaukset ja analysointi
- ihmisen lähiavaruuteen aiheuttamien ilmiöiden tutkiminen
- tutkateorian ja -menetelmien kehittäminen
- sirontatutkamittaukset ja niiden analysointi
- ionosfäärin kuumennusmittaukset käyttäen EISCAT:in Heating-laitteistoa
- oman piensatelliitin kehittäminen